lauantai 17. marraskuuta 2012

Hengittäminen ja rentoutuminen



Olen tämän syksyn aikana saanut ilokseni pitää useampia erilaisia koulutuksia erilaisissa ympäristöissä ja erilaisille kohderyhmille. Aihe on kaikissa ollut kuitenkin melkolailla sama. Hengittäminen. Rentoutuminen. Läsnäolo.  Tiedostava lähestyminen ergonomiaan. 

Viimeisintä työpajaa pitäessäni sain tilaajalta sisällölliseksi ohjeeksi  “hengittäminen ja rentoutuminen”. Siinähän sitä aihepiiriä riittäisi vaikka kuinka monen kuukauden kurssille.

Jäin pohtimaan aika pitkäksi aikaa itsekseni sanaa “rentoutuminen”. Mitä rentoutuminen oikeastaan on?

Miten sinä rentoudut? Onko rentous tila, joka on saavutettavissa jossain tulevaisuudessa, kun kaikki velvollisuudet on hoidettu ja on aikaa vain olla. Vai tarvitsetko rentoutuaksesi kahden tunnin lenkkeilyn tai pari olutta. Löytyykö rentoutuminen työviikon jälkeisestä hetkestä saunan lauteilla tai mökin laiturilla? Vai onko rentoutuminen vain mielemme tila. Jonka saavuttamiseksi ei tarvitse lähteä minnekään tai suorittaa mitään. Voiko olla mahdollista löytää rentous jokaisesta hetkestä?

Olen viimeaikoina keskittynyt koulutuksissani ihmisten kuunteluun sen sijaan että luennoisin tai ohjaisin heille vain omia harjoitteitani tai ajatuksiani. Olen koittanut uskaltautua liikkeelle ilman tarkkaan suunniteltua runkoa, mieli avoinna. Viisaus löytyy ihmisestä itsestään ja kuinka hienoja (pieniä) oivalluksia jokainen pystyy itsestään löytämään! Ja kuinka ihana tämä oma matkani on. Kuinka onnekas olen, kun saan kuunnella ihmisiä! Oppia työssäni päivittäin niin paljon uutta, itsestäni, tästä maailmasta ja ihmisyydestä.

Palataan rentoutumisen määrittelemiseen. Kysyin työpajalaisiltani että mitä on rentoutuminen tai vaihtoehtoisesti miten rentoudut. Itse listasin omalle listalleni seuraavanlaisia asioita:

Kohtuullisuutta
Läsnäoloa jokaisessa hetkessä
Ruuan laittoa ja syömistä
Armollisuutta ja anteeksiantoa
Saunomista
Laulamista
Luonnossa olemista ja sen aistimista
Tulen katselemista
Vesi
Kehon liikettä
Lukemista
Puuhastelua
Hengittämistä
Perheen yhteistä aikaa
Kissa

Lista voisi jatkua loputtomiin.

Jatkokysymyksenä esittäisin että “pystytkö toteuttamaan rentoutumisesi joka päivä?”

Olen pyrkinyt omassa elämässäni saavuttamaan sellaisen tilanteen että voisin olla joka hetkessä rentoutunut. Kiireetön. Läsnä. Nauttimaan elämän pienistä ihmeistä, elämästä itsessään. Toki se ei aina onnistu, mutta pyrkimyksenäni on myös oppia hyväksymään oma keskeneräisyyteni. Antaa anteeksi itselleni ja muille. Joskus on vaikeaa hyväksyä elämän epätäydellisyys. Kuinka löytää kiitollisuus ja rauha maailmasta joka on täynnä surua, kipua, epäoikeudenmukaisuutta? Kuinka olla rentoutunut, kiireetön ja läsnä kun elämä potkii päähän? Kun oma taakka tuntuu liian suurelta kantaa.

Mutta mitä se rentoutuminen sitten on? Pystymmekö määrittelemään rentoutumisen tai rentouden vastakohtaa? Onko se kiire? Tai stressi? Tai kyvyttömyys elää hetkessä, mielen kaoottinen tila jossa ei ole läsnä oikeastaan missään? Voiko rentoutuminen elää kehossa, joka elää jatkuvassa stressitilassa, suorittaa elämäänsä ulkopuolisten normien mukaan tai on äärimmilleen näännytetty rankan treenin tai kurinalaisen ruokavalion alla? Voiko rentoutta löytää, jos on tyytymätön työhönsä, parisuhteeseensa, itseensä?

Toisaalta, voiko kiireessä kuitenkin olla rento? Kiireen tuntu on kuitenkin sekin ihan vain omassa päässämme. Vaikka kalenterini olisi täynnä asioita, voin toki säilyttää mielenrauhani. Vai voinko? Onko mielenrauha sitten sama asia kuin rentous? Onko onnellisuus sama asia kuin rentous? Jokainen jolta olen kysynyt kysymyksen, jonka esitin myös kurssilaisilleni vastaa kysymykseen “milloin rentoudut” lauseella joka voisi olla myös vastaus kysymykseen “milloin olet onnellinen”. 

Vaikea kysymys on myös se, että pystyykö rentouteen pääsemään kun keho kärsii. Kivusta. Menetyksistä. Surusta. Peloista. Kuinka sanoa ihmiselle, jonka keho tai mieli kärsii: “hengitä vain syvään ja rentoudu, kyllä se auttaa!”? Kuinka suureen kipuun tai kärsimykseen pystymme vaikuttamaan hengittämällä, olemalla läsnä, harjoittelemalla rentoutumisen keinoja? Vastausta tähän ei ole kenelläkään. Tai vastaus on meillä kaikilla itsessämme.

Näihin pohdintoihin päätän tämän tekstini. Onnellisena, rentona, juuri nyt. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti