Kun kirjoittelin aiempaa tekstiä rentoutumisesta, mieleeni nousi usein sana "kiire". Kiire on läsnä tässä maailmassa niin monella tavalla. Ja sanan merkitys on meille jokaiselle hieman erilainen vivahteeltaan. Mietin jossain vaiheessa, että onko rentoutumisen vastakohta kiire? Ja voiko kiireisenä olla rentoutunut. Miksi olemme kiireisiä? Mitä oikein tarkoitamme sanoessamme että meillä on kiire?
Mitä kiire on?
Kirjoitukseni on taas ajatuksenvirtaa, vailla tarvetta olla oikeassa tai tehdä yleispäteviä määritelmiä. Olisi hienoa, jos pysähtyisimme miettimään jokainen omaa elämäämme. Mitä sana kiire juuri sinun elämässäsi tarkoittaa? Oletko kiireinen? Haluatko olla kiireinen? Onko kiire elämäsi voimavara vai uuvuttaako se?
????
Kiire - paljon hommaa, kalenteri täynnä, stressiä pukkaa
Kiire - mahtavaa, elämäni on järjestyksessä, saan paljon aikaan
Kiire - pään sisäinen sekamelska
Kiire - hetkessä läsnäolon puutetta
Kiire - mikä on kiireen vastakohta
Kiire - kiireen tuntu - kiirehtiminen - rush -rushing
????
Facebookissa kaverini seinällä käytiin taannoin kiintoisaa keskustelua sanonnasta "Kiire on vain asenne" (Armi Ratia). Onko kiire vain suhtautumistapa (asenne)? Onko kiire vain päässämme? Ja onko loukkaavaa sanoa näin ihmiselle, jonka käsissä on esimerkiksi toisen ihmisen/ lukuisten ihmisten elämä ja joka ns taistelee aikaa vastaan? Onko pomminpurkajalla kiire, kun hänellä on vain minuutti aikaa purkaa pommi? Onko sydämensiirtoa tekevällä kirurgilla kiire, kun hänellä on tietty rajattu aika suorittaa toimenpiteensä, mikäli hän haluaa potilaansa säilyvän hengissä? Miksi oikeastaan kummallakaan olisi kiire? Pystyykö kiirehtimällä suoriutumaan tehtävästään yhtään sen paremmin? Heillä on tarkkaan määritelty aika tehtävänsä suorittamiseen, mutta onko se kiirettä?
Suomen kielen perussanakirjan mukaan sanan kiire merkitys on "käytettävissä olevan ajan niukkuus". Sanalla on myös vanhempi merkitys "päälaki" (pukeutuu kiireestä kantapäähän). Kuitenkin meillä kaikilla on käytettävissämme juuri saman verran aikaa. Vain tämä hetki. Tulevaa aikaa ei voi etukäteen käyttää ja mennyttä ei voi varastoida. Ehkäpä määritelmää pitäisi laajentaa: "käytettävissä olevan ajan niukkuus suhteessa suoritettavaan asiaan". Mitä enemmän tuota määritelmää mietin, sitä hassummalta se kuulostaa. Tämän määritelmän mukaan kiirettä ei tavallaan ole olemassakaan.
Usein ihmisen elämä muotoutuu ulkoapäin määriteltyjen aikataulujen ja deadlinejen mukaan. Onko kiireemme sitä, että lupaamme hoitaa tietyssä määritellyssä ajassa enemmän asioita, kuin oikeasti ehdimme? Tai sovimme tapaamisen / töihin menon pitkin hampain vaikka tiedämme ettemme siihen ehdi rauhassa. Kiirehtimättä. Vai määrääkö joku ulkoapäin meille liikaa suoritteita käytettävissä olevan ajan niukkuuteen nähden? Entäpä jos minä en ehdikään ajoissa töihin tai tehdä kaikkia viikon ajalle kasaamiani hommia? Kun kirurgin ja pomminpurkajan "aika loppuu" seuraukset ovat tuhoisat. Ja joka tapauksessa. Jos ei ehdi, niin ei ehdi.
Mitä jos seuraavan kerran kun aamulla ajattelet: "Apua, en ehdi, voi ei taas kiire!", ajattelisitkin: "Jos näin on, miksi enää kiirehtiä, kun kerran on jo myöhässä?". Tarvitsenko tätä kiirettä? Vai ehdinkö oikeasti kiirehtimällä nopeammin? Seuraavalla kerralla voit vaikuttaa ajankäyttöösi (esimerkiksi heräämällä aiemmin) ja välttää tuota kiireen tuntua. Tai sitten jotain yllättävää tapahtuu ja kappas vaan, taas on kiire. Rauhoita mielesi ja kesytä kiire. Ripeästi ja keskittynein mielin mennen olet perillä kun olet ja vältyt ainakin hampaiden kiristelyltä ja turhalta verenpaineen nostatukselta.
Mutta kiireettömyys, se on varmasti asenne!
Rauhallista sunnuntai-iltaa ja kiireetöntä maanantaiaamua ja tulevaa viikkoa kaikille!
Mielenkiintoisia tekstejä aiheesta
pysäytä kiire
Mitä kiire on?
Suomen kielen perussanakirjan määritelmä
kiireen määritelmä
Eri ammattiryhmien kiireitä
journalistin kiire
opettajan kiire
kiire hoitotyössä (hyviä kiireen ja ajan määritelmiä)
