sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Anna Elämänenergian virrata!

Anna Elämänenergiasi virrata! Siinäpä vasta ohje. Kuinka ja miten saavuttaisimme kehossamme tasapainoisen ja rentoutuneen olotilan? Aloitan tässä kirjoituksessa itseäni kiinnostavien harrastusten / harjoitusmuotojen / elämäntapojen tarkastelun.

Qi = Elämänenergia
Gong = Harjoitukset

Olen jo useamman vuoden ollut kiinnostunut Qi Gong -harjoittelusta, mutta en ole valitettavasti löytänyt jatkuvaa ryhmätoimintaa Jyväskylästä. Olen tutustunut aiheeseen internetin kautta (videoitujen harjoitusten avulla sekä erään kiinnostavan Facebookissa toimivan keskusteluryhmän kautta) sekä työhöni liittyvien koulutusten ja työpajojen avulla. Oman ymmärrykseni mukaan harjoittelu muistuttaa monella tapaa muita läsnäoloa ja tietoisuutta korostavia harjoitusmuotoja (Feldenkreis, jooga, pilates, Mindfulness, meditaatio...) ja harjoittelun tarkoituksena on tasapainottaa Elämänenergiaa (chi, ki, prana...).

Tänä syksynä ilokseni löysin Terveys Qi Gong - Yi Jin Jing kurssin / ryhmän Jyvälän kansalaisopistosta. Kurssilla on syksyn aikana harjoiteltu "lihaksia ja jänteitä muokkaavaa" klassikkosarjaa (Yi Jin Jing) sekä tehty rentoutumis- ja venytysharjoituksia. Ohjaajana kurssilla on toiminut Sirkka Liias-Heikkinen. Käsittääkseni tämä sarja on vain yksi tapa harjoitella Qi Gongia. Kirjoitan nyt hieman omia ajatuksiani siitä mitä olen tästä ryhmästä saanut ja yleisemmin Elämänenergiasta ja sen harjoittamisesta.


Yi Jin Jing
Ryhmässämme oli n. kahdeksan eri ikäistä naista (missä miehet?) ja jokainen teki sarjaa hieman omalla tyylillään ja omaan tahtiinsa. Harjoittelimme sarjaa pala palalta ja vauhti tuntui itselleni sopivalle. Pyrkimyksenä tässä sarjassa on keskittyä jokaiseen liikkeeseen tarkkaavaisesti, antaa liikkeen ja hengityksen virrata. Huomioida koko keho. Osa liikkeistä on pehmeitä ja varmasti jokaiselle sopivia, osa aika haastaviakin. Sarja sisältää paljon selkärangan kiertoja ja siinä avattiin kaikki rangan luonnolliset liikesuunnat. Liikkeillä on mielenkiintoisia nimiä, kuten esimerkiksi "tähden siirtäminen tähtijärjestelmästä toiseen", "yhdeksän lehmän vetäminen". Itse opin sarjan aika nopeasti ja pystyin keskittymään hengitykseen, liikkeen virtaavuuteen, omaan kehooni ja ihan vain läsnäoloon.


Läsnäolo ja liikkeeseen tai liikkumattomuuteen keskittyminen
Uskon että pystymme ravitsemaan elämänenergiaamme olemalla läsnä siinä mitä teemme. On harjoitus sitten joogaa, qi gongia, pilatesta tai tanssia. Tai meditaatiota tai pyöräilyä. Tai hoitotyötä tai syömistä. Tai ihan vain arkista olemista. Löydämme mielenrauhan pysähtymällä hetkeen. Ja vähitellen opimme hyväksymään elämän. Iloineen, suruineen, onnistumisineen ja vastoinkäymisineen. Harjoitusmuodot, joissa liike seuraa oman hengityksen rytmiä ilman ulkoapäin tulevaa rytmin ohjausta auttavat löytämään oman kehon liikkeen ja hyväksyvän suhtautumisen omaan kehoon. Elämänenergia virtaa hyväksyvässä, rentoutuneessa kehossa, joka on läsnä hetkessä. Kehossa, joka on tarpeellisen jäntevä, mutta silti joustava.


Itseharjoittelun haastavuus
Koska koen Qi Gong harjoittelun tekevän keholleni hyvää ja opettajamme kehoitti kokeilemaan säännöllistä päivittäin harjoittelua, aion pyrkiä aiemmin kertomani aamuhaasteen lisäksi harjoittelemaan joka aamu ainakin hetken. Jollen ehdi tehdä koko harjoitusta niin teen muutaman liikesarjan tai hengityksen, meditoin, joogaan tai teen jonkun muun harjoituksen. Olen aamuisin väsynyt (paljolti siksi etten malta iltaisin mennä nukkumaan), mutta aamuisin tehty harjoitus (jooga, pilates, Body Balance, pyöräily, Qi Gong) antaa minulle virkeyttä ja voimaa! Olen jo huomannut sen niin monta kertaa että sitkeästi aion itseäni opettaa aikaisempaan aamuheräämiseen. Erityisesti uskon hiljaisessa kodissa kynttilänvalossa tehtävän pehmeän meditatiivisen harjoituksen voimaan.


Muutama ohjattu Qi Gong harjoitus
simple qi gong exercises

Yi Jin Jing -sarja
Kuvasin sarjan itseni tekemänä ensialkuun ihan itseäni varten, jotta muistaisin sarjan. Ajattelin laittaa sen myös tänne näkyviin, jotta joku kiinnostunut ehkäpä löytäisi tiensä kevään tunneille? Kyseessä ei missään tapauksessa ole opetusvideo, itse olen vasta vasta-alkaja.



Jos kiinnostuin Qi Gongista, on harjoittelu mahdollista aloittaa tammikuussa Jyvälän kansalaisopistossa tiistaiaamuisin klo 8.45 - 9.30. Ilmoittautuminen Jyvälän sivujen kautta


Lähteenä käytettyjä sivuja sekä lisätietoja aiheesta
Suomen Qi Gong yhdistyksen kuvaus
lisätietoa Qi Gongista
http://taijiquan.fi/qigong.htm

lauantai 17. marraskuuta 2012

Hengittäminen ja rentoutuminen



Olen tämän syksyn aikana saanut ilokseni pitää useampia erilaisia koulutuksia erilaisissa ympäristöissä ja erilaisille kohderyhmille. Aihe on kaikissa ollut kuitenkin melkolailla sama. Hengittäminen. Rentoutuminen. Läsnäolo.  Tiedostava lähestyminen ergonomiaan. 

Viimeisintä työpajaa pitäessäni sain tilaajalta sisällölliseksi ohjeeksi  “hengittäminen ja rentoutuminen”. Siinähän sitä aihepiiriä riittäisi vaikka kuinka monen kuukauden kurssille.

Jäin pohtimaan aika pitkäksi aikaa itsekseni sanaa “rentoutuminen”. Mitä rentoutuminen oikeastaan on?

Miten sinä rentoudut? Onko rentous tila, joka on saavutettavissa jossain tulevaisuudessa, kun kaikki velvollisuudet on hoidettu ja on aikaa vain olla. Vai tarvitsetko rentoutuaksesi kahden tunnin lenkkeilyn tai pari olutta. Löytyykö rentoutuminen työviikon jälkeisestä hetkestä saunan lauteilla tai mökin laiturilla? Vai onko rentoutuminen vain mielemme tila. Jonka saavuttamiseksi ei tarvitse lähteä minnekään tai suorittaa mitään. Voiko olla mahdollista löytää rentous jokaisesta hetkestä?

Olen viimeaikoina keskittynyt koulutuksissani ihmisten kuunteluun sen sijaan että luennoisin tai ohjaisin heille vain omia harjoitteitani tai ajatuksiani. Olen koittanut uskaltautua liikkeelle ilman tarkkaan suunniteltua runkoa, mieli avoinna. Viisaus löytyy ihmisestä itsestään ja kuinka hienoja (pieniä) oivalluksia jokainen pystyy itsestään löytämään! Ja kuinka ihana tämä oma matkani on. Kuinka onnekas olen, kun saan kuunnella ihmisiä! Oppia työssäni päivittäin niin paljon uutta, itsestäni, tästä maailmasta ja ihmisyydestä.

Palataan rentoutumisen määrittelemiseen. Kysyin työpajalaisiltani että mitä on rentoutuminen tai vaihtoehtoisesti miten rentoudut. Itse listasin omalle listalleni seuraavanlaisia asioita:

Kohtuullisuutta
Läsnäoloa jokaisessa hetkessä
Ruuan laittoa ja syömistä
Armollisuutta ja anteeksiantoa
Saunomista
Laulamista
Luonnossa olemista ja sen aistimista
Tulen katselemista
Vesi
Kehon liikettä
Lukemista
Puuhastelua
Hengittämistä
Perheen yhteistä aikaa
Kissa

Lista voisi jatkua loputtomiin.

Jatkokysymyksenä esittäisin että “pystytkö toteuttamaan rentoutumisesi joka päivä?”

Olen pyrkinyt omassa elämässäni saavuttamaan sellaisen tilanteen että voisin olla joka hetkessä rentoutunut. Kiireetön. Läsnä. Nauttimaan elämän pienistä ihmeistä, elämästä itsessään. Toki se ei aina onnistu, mutta pyrkimyksenäni on myös oppia hyväksymään oma keskeneräisyyteni. Antaa anteeksi itselleni ja muille. Joskus on vaikeaa hyväksyä elämän epätäydellisyys. Kuinka löytää kiitollisuus ja rauha maailmasta joka on täynnä surua, kipua, epäoikeudenmukaisuutta? Kuinka olla rentoutunut, kiireetön ja läsnä kun elämä potkii päähän? Kun oma taakka tuntuu liian suurelta kantaa.

Mutta mitä se rentoutuminen sitten on? Pystymmekö määrittelemään rentoutumisen tai rentouden vastakohtaa? Onko se kiire? Tai stressi? Tai kyvyttömyys elää hetkessä, mielen kaoottinen tila jossa ei ole läsnä oikeastaan missään? Voiko rentoutuminen elää kehossa, joka elää jatkuvassa stressitilassa, suorittaa elämäänsä ulkopuolisten normien mukaan tai on äärimmilleen näännytetty rankan treenin tai kurinalaisen ruokavalion alla? Voiko rentoutta löytää, jos on tyytymätön työhönsä, parisuhteeseensa, itseensä?

Toisaalta, voiko kiireessä kuitenkin olla rento? Kiireen tuntu on kuitenkin sekin ihan vain omassa päässämme. Vaikka kalenterini olisi täynnä asioita, voin toki säilyttää mielenrauhani. Vai voinko? Onko mielenrauha sitten sama asia kuin rentous? Onko onnellisuus sama asia kuin rentous? Jokainen jolta olen kysynyt kysymyksen, jonka esitin myös kurssilaisilleni vastaa kysymykseen “milloin rentoudut” lauseella joka voisi olla myös vastaus kysymykseen “milloin olet onnellinen”. 

Vaikea kysymys on myös se, että pystyykö rentouteen pääsemään kun keho kärsii. Kivusta. Menetyksistä. Surusta. Peloista. Kuinka sanoa ihmiselle, jonka keho tai mieli kärsii: “hengitä vain syvään ja rentoudu, kyllä se auttaa!”? Kuinka suureen kipuun tai kärsimykseen pystymme vaikuttamaan hengittämällä, olemalla läsnä, harjoittelemalla rentoutumisen keinoja? Vastausta tähän ei ole kenelläkään. Tai vastaus on meillä kaikilla itsessämme.

Näihin pohdintoihin päätän tämän tekstini. Onnellisena, rentona, juuri nyt.